sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Keittolounas – Good or bad?

Kääk, pienoinen paniikki meinaa iskeä huomisen tentin kanssa. Saimme etukäteen 39 kysymystä, joista tenttiin tulee 3 tai 4. Osaan vastauksen kutakuinkin kolmeenkymmeneen kysymykseen, joten vielä riittää opeteltavaa…  Tentissä nimittäin kaikista kysymyksistä pitää saada vähintään puolet pisteistä, joten ei lohduta, vaikka osaisi ¾ alueesta täydellisesti. Voi kumpa olisin aloittanut pari päivää aiemmin, niin olisin sisäistänyt materiaalin niin paljon paremmin! Heh, tässähän tuntee itsensä taas parikymppiseksi kun tulee aivan opiskeluajat mieleen :)

Kiireen keskellä turvaudun yhteen vanhaan keittoja käsittelevään postaukseen ja palaan eilisiin ja tämän päivän sapuskoihin vasta ma ilta.

Keitot jakavat vahvasti mielipiteitä. Toiset hehkuttavat kuumaa höyryävää keittoa parhaaksi talviruuaksi ikinä, toiset pudistavat päätään todeten, ettei keitot ole ”kunnon ruokaa” ja että ne eivät pidä nälkää.

Tammikuun KuntoPlussassa (1/2013) oli kiinnostava artikkeli, jossa selitettiin miksi keitto tutkitusti täyttää ENEMMÄN kuin samat ainesosat kiinteinä nautittuna. Syödessäsi lihaa ja kasviksia kiinteässä muodossa vesilasillisen kera vesi jatkaa nopeasti matkaansa mahalaukusta suolistoon. Tällöin mahalaukkuun jää pidemmäksi aikaa vain liha ja kasvikset, jolloin vain osa mahalaukun tilavuudesta täyttyy eikä aivoihin lähde kuin osa kylläisyyssignaaleista. Vastaavasti jos samat ainesosat soseutetaan, keittoseos jää kokonaisuudessaan pidemmäksi aikaa mahalaukkuun täyttäen suuremman osan sen tilavuudesta. Muihin aineisiin sekoitettuna vesi ei siis pysty poistumaan vatsasta välittömästi.

Googlaillessani löysin lisätukea tälle teorialle mm. tästä BBC:n dokumentista ”10 Things You Need to Know About Losing Weight” (alkaen kohdasta 32 min 40 sek). Siinä kahdelle armeijan testiryhmälle syötettiin toiselle ryhmälle kiinteää riisiä, kanaa ja kasviksia parin vesilasin kera ja toiselle ryhmälle samat ainekset keitoksi soseutettuna. Tämän jälkeen molempien ryhmien vatsalaukun tyhjenemistä seurattiin ultraäänellä. Tulokset olivat yllä kuvatun kaltaisia eli soseutettu ruoka pysyi vatsassa pidempään. Kiinteää ruokaa nauttivien vatsalaukku oli oleellisesti tyhjempi jo pari tuntia lounaan jälkeen, jolloin heidän vatsansa lähetti aivoille viestiä nälän heräämisestä.

Maalaisjärjellä ajateltuna olisin voinut olettaa asian olevan juuri päinvastoin, sillä olisin olettanut, että soseutettu ruoka poistuisi vatsalaukusta nopeammin. Eli taas tuli opittua jotain uutta :)

Alla esimerkki supersimppelistä keitosta, jossa ensin wokkasin erilaisia vihanneksia ja sitten soseutin ne blenderissä maidon kera. Päälle hieman paistettua lohta. Herkullista, vaikkei siltä ehkä näytä ;)



Riika

P.S. Jakakaahan, jos teillä on hyviä keveitä keittoreseptejä takataskussa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti