keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Wappu

Wappu on meille vuoden tärkein juhla ja siihen liittyy paljon rakkaita muistoja. Tapasimme kolme vuotta sitten Carusellin vappubileissä ja vuosi takaperin Patrik pujotti nimettömääni kihlasormuksen. Elämäni onnellisin päivä. <3

Olin ollut pitkään sinkkuna ennen tapaamistamme. Edellinen kunnon parisuhteeni oli päättynyt jo vuoden 2003 lopulla. Väliin mahtui monenlaista viritelmää ja treffejä (myös nettideittailu tuli tutuksi, heh), mutta kukaan ei ollut vienyt jalkoja alta. Välillä (lue: sunnuntai-iltaisin) alkoi pienoinen epätoivo jo iskeä, kun ystävä toisensa perään löysi rinnalleen sen oikean, mutta itsestäni tuntui, ettei kenenkään kanssa edes kipinöinyt. Ei, vaikka moni deittikumppani vaikutti paperilla täydelliseltä. Vaadinko liikoja? Asetinko riman liian korkealle? Oliko itsessäni jotain vikaa? Ajatus siitä, että potentiaalisten puolisokandidaattien pooli kävi jokaisten kesähäiden jälkeen yhä pienemmäksi ahdisti.

Jaksoin kuitenkin uskoa siihen, että tuolla jossain se oikea odottaa. Menipä siihen vuosi, kaksi tai kymmenen, en jäisi suremaan sinkkuuttani, vaan päinvastoin nauttisin sen tuomasta vapaudesta. Esimerkiksi mahdollisuudesta lähteä vaikkapa ulkomaille vuodeksi töihin keneltäkään kysymättä. Tai siitä jännityksen tunteesta, kun ilma on odotusta täynnä lauantain bileiltaan valmistautuessa. :)  Kompromisseihin ei taipuisi – en seurustelun kuin minkään muunkaan asian suhteen.

Noin seitsemän vuoden jälkeen kolahtikin sitten kunnolla, aivan ensimmäisestä illasta alkaen. Ei sitä oikeastaan osaa edes selittää; Patrikin kanssa oli vain niin hyvä olla. Nauroin vatsa kippurassa Patrikin jutuille ja tuntui, että vatsan pohjalla lenteli kokonainen perhosparvi. Ja se tunne on vain voimistunut.


Olkoon tämä postaus omistettu kaikille sinkuille, joiden prinssi tai prinsessa odottaa yhä löytymistään. Jaksakaa uskoa siihen, että tuolla jossain se nytkin lymyää - ja nauttikaa sillä välin itsenäisyydestänne!

Wappuaaton juhlinta aloitettiin Salutorgetin dinnerillä jo neljältä

Lansonin Rose oli romanttinen valinta

Poroa alkuun

Välistoppi Kappelissa
Ja lisää kuohujuomaa… :)
Tokiosta löytynyt uusi kello, tykkään kovasti!
Seuraavat pari tuntia vierähtivät Koffin pub-ratikalla kaupunkia kierrellen. Kiitos vielä L:lle organisoinnista!
Kuin kaksi marjaa :)
Piipahdus Yökyöpelissä karaokeperinteitä noudattaen

Tämä tärähtänyt foto kuvaa tunnelmia onnistuneesti ;)
Wappulelut mukana iltabileissä :)


Huomenna taas kiinni sporttirutiineihin!

Riika

22 kommenttia:

  1. IHANA postaus ja näyttää aivan mahtavalta teidän vapun vietto<3 So happy for you!!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas! Ja perjantaina nähdään VIIMEIN! Kiitos vielä pöytävarauksesta! <3

      Poista
  2. Oioi miten ihana postaus! Jotenkin niin aito ja onnellinen <3 Onnea teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna sydämellisesti! Ja kiva kun ehdit "vierailulle" omien aktiivitreeniesi lomassa :)

      Poista
  3. Itse en ehtinyt olla läheskään yhtä pitkään sinkkuna, mutta kevyesti jo meinasi ahdistus iskeä. Sitten vain tuli vastaan se ihminen, jonka kanssa kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen ja oli maailman helpointa olla minä. Aika mieletön tunne. :)

    Ihania vappukuvia. Tsemppiä myös arkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri sitä! Voi kunpa saisi kaikki upeat sinkkukaverit uskomaan, että jokaisen oma prinssi/prinsessa on tuolla jossain ja on vain ajan kysymys, milloin se väistämättä osuu kunkin kohdalle… <3

      So happy for you!

      Kiitos, samoin sinne!

      Poista
  4. Aivan ihana postaus! :) Paljon onnea teille!

    VastaaPoista
  5. Tää oli aivan ihana postaus :-) Perfect couple!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, thanks! Ehkäpä uskaltaudun laittamaan jatkossakin näitä henkilökohtaisempiakin juttuja, kun olette niin kannustavia - kiitos!

      Poista
  6. voi miten onnellisilta ja söpöiltä näytätte! :)

    VastaaPoista
  7. Kiva tarina! Voin lämpimästi suositella naimisiinmenoa, naimisissa oleminen on mahtavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon! Perästä tullaan... vielä tämän vuoden puolella :)

      Poista
  8. Olipa ihan pakko kommentoida! Mun kaveri laittoi tän linkin tähän sun postaukseen ja tuli ihan kylmät väreet kun tätä luin :) Ihana tarina ja antaa toivoa meille, jotka meinaa välillä menettää toivonsa sen oikean löytämisen suhteen! Kiitos siis ihanasta tekstistä, piristi päivää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavaa kuulla! Tuo oli nimittäin juuri se syy, miksi halusin meidän tarinan kertoa. Omista kokemuksistani tiedän, että oman prinssin löytäminen ei ole helppoa, ja usko on välillä koetuksella.

      Uskon kuitenkin, että meille jokaiselle – aivan jokaiselle – on se unelmien prinssi tai prinsessa tuolla jossain! Ystäväpiirissäni on itse asiassa todella monia ”ikisinkkuja”, joista osa ei ollut seurustellut koskaan, ja jotka elävät nyt erittäin onnellisessa parisuhteessa.

      Tsemppiä! <3

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  9. Kiitos tsempistä <3 Nyt tuli taas todellinen usko siihen, että kyllä se prinssi jossain on! :) Epätoivon iskiessä muistan tämän kirjoituksen! Ihanaa kesää teille!! :)

    VastaaPoista
  10. Voi, mikä hyvänmielen postaus :) ja komppaan muita, näyttävä pari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postauksesta pidettiin vaikka olikin hieman vakkariaiheiden ulkopuolelta :)

      Poista
  11. Moikka taas! :) Mun oli ihan pakko tulla kertomaan tän sun tekstin vaikutuksista lisää :D Nimittäin tän lukemisen jälkeen mun asenne muuttu täysin ja kaks viikkoa sit mä tapasin sellasen tyypin, kenen kanssa kaikki vaan kolahti saman tien! Haluan oikeesti vielä kiittä sua tästä!! Kyllä se vaan oikeesti on kaikille jossakin :)) <3

    VastaaPoista